Mahtavan makoisaa viikonloppua kaikille! Jos olet syönyt viikolla terveellisesti ja järkevästi, mielestäni ansaitset jotain herkkua yhtenä päivänä viikonlopusta! :) Itse en tosin herkkuja vetele dieetin vuoksi ja totesinkin tuossa juuri, että tuli neljäs viikko täyteen ilman herkun herkkua - hyvä minä!
Tämä viikkohan on mennyt juuri niinkuin suunnittelin maanantaina, eli hyvällä asenteella ja motivaatiolla, yhtään treeniä tai ateriaa lintsaamatta. Repsahduksesta sain hyvän potkun persaukselle, että ei tarvitse tehdä enää sellaisia kesään mennessä!
Eilen puhuin siskoni kanssa, että miksi meillä on ruoan kanssa ns. vaikeuksia. Pidämme kovasti ruoanlaitosta ja meidän suvun naiset ovat aina kokkailleet muille illallisia ja kahvikutsuja. Eniten ikävöinkin juuri sitä kokkausta ja uusien reseptien kokeiluja. Pyrinkin tekemään vapaapäivinä mahdollisimman "kaunista" ruokaa, koska syön myös silmilläni. Dieettiä ennen, suurin pelkoni olikin juuri se miltä ruoka tulee näyttämään. Olen nähnyt fitness-ystävieni syövän paistettua jauhelihaa, sekoitettuna riisin ja hernemaissipaprika-pussin kera. Anteeksi, mutta en pystyisi siihen joka viikko. Olen siis näköjään aika pinnallinen ruoan suhteen! :D
Helpotuin kuitenkin, kun tajusin, että voin silti käyttää mausteita niin paljon kuin haluan. Voin myös valita tuoreita kasviksia pakastepussien sijaan, niin kuin monesti teenkin. Ei vain sen vuoksi, että tuoreiden vihannesten maku ei ole edes verrattavissa pakastepussien sisältöön, mutta myös siksi, että vitamiinit ovat varmasti tallella. Mutta totta kai kiireisinä päivinä turvaudun pakastevihanneksiin. Tykkään myös vaihdella eri vihanneksia viikoittain. Valitsen esimerkiksi neljä tai viisi vihannesta joka viikolle ja kierrätän niitä kuukausittain. Suosikkini, mutta myös nopein kombinaatio on oranssia paprikaa, purjoa, punasipulia, porkkanaa sekä kesäkurpitsaa.
Tässä kuvia eiliseltä vapaapäivältäni töistä, (ei siis vapaapäivänä salilta). Tuli leikittyä vähän valokuvaajaa =)
Klo 8:00 Kaurapuuro ja sokeritonta mustikka- mehukeittoa
Hieman iskua ottanut banaani sekä tonnikalaa
KAHVIA!!!
CLA+, Omega 3 x 3 ja Multivitamiini
Teemme aika paljon wokkia, joten saan ateria-annoksia useammalle päivälle ja ruoka näyttää hyvältä, koska se säilyttää tekstuurinsa ja värinsä. Vapaapäivinä syön suunnitelman mukaisesti ajallaan. Työpäiviniähän joudun useasti muokkaamaan ruokalistaa sen mukaan, mikä vuoro on menossa. Esimerkiksi, jos menen yhdeksi iltavuoroon ja käyn aamulla salilla, syön päivällisen jo klo 12. Lounaan syön taas sitten klo 16 ja niin edelleen.
Klo 11:00 Lounas Namnam
Klo 14:00 Välipala
*100g raejuustoa ja 2dl rasvatonta jogurttia
Klo 16:00 Latausjuoma
16:30 Treenijuoma
17:30 Palautusjuoma
Klo 19:00 Päivällinen
*sama kuin lounas + ruisleipä + salaattia
Klo 22:00 Iltapala
*rahkaa, mehukeittoa ja viime kesänä poimimiani mustikoita sekä pellavasiemenöljyä, joka maistuu ihan nestemäiselle pierulle, hyiyök!! Mutta on terveellistä :D
Tältä siis näyttää vapaapäiväni esimerkkiateria. Vaihtoehtoja löytyy, mutta tässä suosikkini. Ja on hyvää, eikä ala kyllästyttämään!
Terveisin, Rauta-Rane, niinkuin tyttöystäväni tulkkasivat! ...se siitä katu-uskottavuudesta sitten! :D
Niinpä niin. Viime viikko meni loppupeleissä ihan päin pyllyä! Ainoastaan kolme päivää viikosta oli onnistuneita dieetin ja treenin suhteen, mutta muina neljänä päivänä onnistuinkin sössimään koko palapelin. Perjantai-iltana repsahdin ja kuulin siitä lauantai-aamuna 10:30, kun sisko soitti ja kertoi, että - ei, se ravintolan hedelmäinen sikahyväjätti kanapasta-annos ei todellakaan kuulu ruokaohjelmaan! Silloin vasta tajusin, että perhana, se on totta ja repsahdus-kortti on todellakin käytetty. Pastaahan saa dieetillä syödä, mutta ei niin suurta ravintola-annosta, jossa on maailman täyteiläisin ja suussa sulava kermakastike. Olihan se aivan tajuttoman hyvää ja mikä pahinta, kun tarjoilija tuli kysymään minulta ja ystävältäni, otatteko jälkiruokaa, minä mietin hetken pitäisikö ottaa, ennen kuin tajusin, että tässähän ollaan edelleenkin dieetillä!!! HALOO!!! En tiedostanut tai halunnut tiedostaa, että sillä reissulla repsahdin. Tarkoituksena oli mennä ystävän kanssa ulos syömään ja olimme jopa valinneet paikan niin, että minä saisin kanasalaatin.
Ei siinä nyt sitten mitään ranteita alettu aukomaan, mutta harmitti kauheasti ja lauantai meni ilman aeroobista, koska en jaksanut herätä ajoissa. Muutenkin dieetin suhteen viime viikko huono, koska en käynyt kaupassa kunnolla kertaakaan. Tuli vähän sovellettua ruokalajien kanssa, vaikkakin ruokailuajoista pidin huolen. Parasta on kuitenkin se, että se viikko on nyt ohitse ja nyt on maanantai ja saa aloittaa puhtaalta pöydältä, niin kuin tänään jo teinkin! Kävin Prismassa ostoksilla ja ostin hyvin evästä kaappiin, sekä vähän lisää protskujauhetta. Kaiken lisäksi, jälleen kerran virheistä oppi! Tavallaan tiedän, miten repsahdus onnistuu ja miltä se tuntuu. Osaan nyt myös lukea itseäni paremmin ja ennakoida heikkoja hetkiä. Voin kertoa, että naisilla tuo hormoonikierto on aika pahansuopa ruoanhimojen suhteen. Jos siitä selviää, niin selviää mistä vain! :D
Tänään kuitenkin aloitin viikon uudella asenteella ja hyvällä mielellä! Tein takareisitreenin ja oikein makeat vatsalihakset. Motivaatio vain kohosi tuon surkean viime viikon jälkeen! Kyllä se niin on, että maanantaina on hyvä tehdä päätös, että tästä viikosta tulee loistava.
Viime viikolla tuli YLE:n Akuutissa hyvä jakso, jossa haastateltiin nuorta naista joka oli sairastuttanut itsensä syömishäiriöön fitness-urheilulla. Ohjelma on vielä katsottavissa Yleareenasta. Tämä nosti monta ajatusta mieleeni. Yksi asia, miksi aloitin blogin kirjoittamisen osittain liittyy tähän aiheeseen. Kun luen tekstejäni joskus tulevaisuudessa, se on kuin päiväkirja tai aikajana, josta saan perspektiiviä asioihin. Jos menee liian lujaa jossain vaiheessa, voin katsoa taaksepäin, että hei, eihän repsahdus-päivä elämää suurempaa ollutkaan. Opin myös blogin kautta olemaan rehellinen itselleni, kun listaan viikon asioita ylös.
Myös se, että tämä dieetti kestää vain 15 viikkoa, eikä esimerkiksi vuotta, on mielestäni terve alku. Maltillisen pienet tavoitteet ja päämäärät ovat saavutettavissa järkevästi ja realistisesti. Aikarajaukset pitää olla tarpeeksi lyhyitä, jotta voidaan katkaista tiukka oravanpyörä elämässä. Tiina Kasvi -dieetissä ei ole herkku-tai alkoholipäiviä, mutta suosittelen herkkupäivää kevyemmille dieeteille. Kyllä mielestäni alkoholin kohtuukäyttökin on sallittua, esimerkiksi lasi luomupunaviiniä viikonloppuna on aivan tervettä. Luomu Cabernet Sauvignon ja erityisesti Pinot Noir - rypäleet sisältävät terveellistä reservartroli antioksidanttia, jonka tunnetaan muun muassa ylläpitävän terveitä verensokeri-, insuliini- ja kolesteroliarvoja. Itse olen punaviinien suuri ystävä, erityisesti Malbec viettelee makunystyröitäni ja onkin kieltämättä aika kova pala olla yli kolme kuukautta ilman sitä! Olenkin jo varoitellut miestäni ensi juhannuksen riennoista, että saattaa olla hieman sosemaisempi pyhä meikäläisellä. ;)
Tänään tein selkä/olkatreenin ja aina käsipäivien jälkeen on juoksua matolla 25 minuuttia eli kolme kertaa viikossa. Oli ihan huippufiilis juosta ja tänään mua vei neiti Minaj ja herra Guetta, Turn me on http://www.youtube.com/watch?v=YVw7eJ0vGfM&ob=av2e. Tykkään kyllä erittäin paljon juoksemisesta! Silti en halua perinteistä juoksijan vartaloa. Aistejani hivelee enemmän lihaksikkaammat kropat ja tämän vuoksi onkin kiva lisätä salitreenaus ja erilaiset aerobiset treenit viikkoon. Ohjelmaani kuuluu yksi tunnin mittainen aerobinen ja useita pienempiä, esim aamulenkit ja käsipäivien jälkeiset juoksut.
Viime viikolla valitsin SATSin Energy- tunnin, joka on erittäin aerobinen ja tällä viikolla vuorossa on SATSin cykkeli eli tunnin mittainen sisäpyöräilytunti. Kaloreita näillä tunneilla kuluu 600-800 ja keskisyke on siinä 160. Koska uinti on vahvoin lajeistani, saan maksimisykkeen jopa 210 asti ja kaloreita 1½ tunnin treenissä kulutuan jopa 900. Matkaa kertyy treenistä riippuen 3-4km. Ensi viikolle olen suunnitellut uintitreenin. Aerobisina päivinä en siis tee enää salitreeniä, koska haluan kaikki höyryt ulos treeneillä ja siihen ei pysty jos on sali alla ja sama toisinpäin. Ennen salia ei saa ikinä juosta kauempaa kuin 10min. Eli alkulämpö tottakai ja lyhyet venyttelyt päälle, mutta ei mehuja pois ennen puntteja!
Tänään oli muutenkin kiva päivä, käytiin mun miehen kanssa katsomassa viimeinen runkosarjapeli Jyp-Kärpät ja Jyppihän sen vei 4-1. Oon oikeastaan kolmen joukkueen kannattaja tasavertaisesti, Jyp, Kärpät ja HIFK, eli ihan sama olis ollu kumpi olis voittanu, mutta on aika jäätävää alkaa huutaan Jypin katsomossa Kärppiä! :D Puhun siis kokemuksella! Saatiin aika vihaisia katseita joskus tyttöystäväni kanssa Hippoksella, kun huudettiin HIFKiä vierasvoittoon... oi niitä aikoja! :) Nooh, jääkiekkohan käy uskonnosta, niin mitäs nuista alkaa huuteleen, kiva laji, ei siitä sen enempää.
Viime kerran ruokakirjottelusta tuli vielä mieleen, että mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen sanasta, syömishäiriö? Itselleni ainakin langanlaiha ja näivettynyt anorektikko, mutta kun asiaa alkaa tarkemmin ajattelemaan, niin kyllä se aikamoinen syömishäiriö on sekin, että kaupasta ostetaan vain nopeaa ja helppoa einesruokaa, joka ui sokerissa. Aamupala jätetään syömättä, koska siitä tulee muka huono olo. Lounas venyy milloin mihinkin ajankohtaan ja kun töistä tai koulusta tullaan uskomattoman nälkäisinä kotiin, päivän kalorimäärät täytetään illasta kaupan nopeimmilla hiilareilla. Totuushan on se, että ihminen tarvitsee päivän aikana tietyn määrän kaloreita. Taidetta on se, että tämän tietyn henkilökohtaisen kalorimäärän osaisi jakaa tasaisesti kolmen tunnin välein 24:lle tunnille.
Ironisinta on se, että läntisissä kehittyneissä maissa, jossa käytetään yleistä ravintosuositusta
on lihavien ihmisten määrä kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen
kolmenkymmenen vuoden aikana. Kehitysmaissa, missä ruokaostoksia ei
tehdä suurissa supermarketeissa vaan torilla päivän, kahden ostokset
kerrallaan, ei liikalihavuutta näy. Kaikkein koomisinta oli kuitenkin
nähdä muutama vuosi sitten lihavan luterilaisen papin saarnaamassa synneistämme televisiossa. Muistaakseni yläasteen uskonnnon tunneilla opetettiin, että yksi seitsemästä synnistämme on ylensyönti. Jos kiinnostaa, niin tällä hetkellä luen Antti Heikkilän teosta, Diabeteksen hoito ruokavaliolla, 2008. Teoksen nimi on hieman lokeroiva ja jättää valitettavasti monen aiheesta hyötyvän sivuun. Luin myös jouluna hyvän teoksen nykyajan ruokailutavoistamme Kaisa Jaakkolan, Hormoonidieetti, 2011. Jälleen kerran nimi johtaa hieman harhaan; erittäin loistoteos ravitsemuksesta kiinnostuneille!
Voin joku kerta kirjoittaa, millaisia päivän ateriarytmejä minulla on, mutta tämähän on edelleen dieetti, että en jatka aivan tällaisella nipotahdilla tämän jälkeen. Dieetin loputtua pidän karkki- tai herkkupäivän kerran viikossa, aivan kuten äiti aikoinaan opetti. Tajusin vuosi sittten keväällä, että tarvitsen edelleenkin sellaiset rajat! :D
Kävin tänään ihanalla hot-yoga- tunnilla ja sain venyteltyä paikat auki. Harrastin ennenmuinoin kotipaikkakunnalla vielä asuessani Astanga-joogaa muutaman vuoden, mutta nyt Keski-Suomessa asuessani en ole käynyt jooga-tunneilla. Kotona olen vain käynyt asanoja läpi silloin tälloin harvakseltaan. Tunti oli hieman rauhallisempi, kuin mihin olen tottunut, mutta siltikin tehokas. Lämpö tuntui miellyttävältä ja teki tehtävänsä; lihasten venyvyys oli parempaa ja rasvakin kuulemma tirisee paremmin lämmössä! ;) Salitreeniä en ehtinyt tehdä ollenkaan, kun työvuorot eivät olleet suopeat, mutta laskelmoin niin, että sunnuntaina aamuvuoron jälkeen ehtii tehdä vielä viikon viimeisen salin. Tänään oli siis tavallaan vapaapäivä.
Mietin tänään myös, kuinka helppoa onkaan pitää kroppaa säästöliekillä, käytännössä siis syödä huolimattomasti ja harvoin, itse olin mestari tässä lajissa ennen tätä dieettiä. Ei tarvitse raahata monia erilaisia eväspurnukoita töihin tai miettiä kovinkaan usein, mitä ruokaa laittaisi, kun laittaa silloin tällöin jotakin. Ei tule mietittyä kovinkaan usein, paljonko saa esimerkiksi aamiaisella proteiineja tai hivenaineita, saatika sitten koko päivän proteiiniannoksia ja kalorimääriä.
Valitettavasti nykyaikana tällaisiakin asioita täytyy miettiä, jos haalii itselleen pitkää ja tervettä elämää. Maapallon maaperä on köyhtynyttä liikaviljelyn vuoksi joten nykyajan ruoan ravinnepitoisuudet ovat vain varjo entisajoista. Toisekseen, supermarkettien ruoka on pääsääntöisesti pitkälle prosessoitua ja manipuloitua. Täytyy syödä monivitamiineja ja lisäravinteita, koska tavallisesta arkiruoasta ne valitettavan usein puuttuvat. Harva jaksaa panostaa kunnon raaka-aineisiin, saatika sitten luomuun, koska tekosyitä riittää niin kauan kuin on elämää maapallolla. Tämäkin asia on onneksi jo tapetilla ja tiedän jo monen ystävänikin hyödyntävän lähiruoka-tarjontaa ja ostavan aina mahdollisuuksien mukaan luomua. Mutta tiedän myös tapauksia, jotka eivät tiedä, että peruna kasvaa maassa, eikä kaupan hyllyllä vakuumipakkauksessa valmiiksi muussattuna! Ruokahan on parasta silloin, kun se tehdään raaka-aineista kotikeittiössä. Tästä aasinsilta lapsuuden muistoon ja pikkusiskoani lainaten: -Äiti, laitatko sä taas ruokaa siitä alkuruoasta?
Olen siis oppinut syömään alkuruokaa ja kammoksumaan kaupan eineksiä, mutta olen myös opettanut itseni vuosien saatossa elämään säästöllä, varsinkin opiskeluaikoina ja töissä. Tämä ei ehkä vaikuttanut kroppaani vielä muutama vuosi sitten, mutta pikkuhiljaa ne puheet, että "sinusta vain tulee nainen", kun appelsiinipinta paistaa takareisistä, saivat minut heräämään, että ei naisella tarvitse aina välttämättä olla sitä selluliittiä! Säästöllä ollessaan, kroppa varastoi rasvaa, koska luulee että ruoka on vähissä ja valmistautuu paastolle. Kun ruokaa tulee tasaisesti pitkin päivää, kolmen tunnin välein, aineenvaihdunta pysyy käynnissä, eikä rasvaa tarvitse varastoida "talven varalle". Ihminen on kelpo olento sopeutumaan erittäin hyvin erilaisiin olosuhteisiin pitkälläkin aikavälillä ja keho tottuu ajatukseen, että ruokaa tulee harvoin ja epäsäännöllisesti.
Nämä olivat varmaankin usealle meistä itsestäänselvyyksiä jo tässä vaiheessa, kun naistelehtien sivut pursuavat tietoa pahamaineisesta säästöllä olemisesta ja kirjakaupat ovat pullollaan toinen toistaan upeampia teoksia milloin hormooniaineenvaihdunnan vaikutuksista täsmälaihdutuksessa, milloin elämäntapamuutoksista. Kuitenkin, näen useita tapauksia ympärilläni, jotka tietävät teorian, mutta käytäntö selvästikin puuttuu. Kammoksutaan sitä alkukantaista ajatusta, että ihmisen täytyy syödä, jotta kroppa toimii. Minäkin yhtenä heistä, kuitenkin olen sen jälleen todistanut, että syömällä säännöllisesti saa turvonneen vatsan kuriin ja makeanhimot pysymään poissa. Sokerinhimosta vieroittumiseen menee noin kaksi viikkoa. Samalla tiedän hyvällä omallatunnolla eläväni terveellistä elämää ja sehän se oli se itse ideakin.
Tällaisia hajatelmia tänään ja ei muuta kuin terveellistä viikonalkua itse kullekin säädylle! :)
Mutta kaikkien harmiksi vuorossa ei ollut rapealla juustokuorrutteella paistettu HKn ruskettunut lerssi, vaan 45min juoksu raikkaassa neljän asteen pakkasessa. Tiet oli hiekotettu ja juoksu kulki. Tästä kuitenkin pieni kiitos popin kuningatar Gagalle ja hänen bassolleen! Tässä vielä fiilikset, uuh! :P http://www.youtube.com/watch?v=0QEYme-LW20 Hymilin koko lenkin :) Lenkin jälkeen suihku ja aamiainen. Illalla vuorossa vielä ojentaja/olkatreeni.
 |
| Huomenta vaan sulleki |
Miksi juoksu ennen aamupalaa, joku voisi olla tästä erimieltä kanssani. Minulla ei ole siihen vastaansanomista. Juoksu kulkee hyvin tyhjällä vatsalla, energia saadaan varastoituneesta rasvasta, joten rasvanpoltto maksimoituu. Jos juoksisi aamiaisen jälkeen, energia saataisiin juuri syödystä ruoasta. Riippuu, mitä asioita haetaan ks lenkillä. Jos tarkoituksena on treenata juoksua itsessään, on tottakai hyvä painottaa juoksu iltapäivään, kun energiatasot ovat koholla ja juoksusta saa kaiken hyödyn irti maksimi suorituksineen. Nyt kun kyseessä on rasvanpolttotreeni, sujuu se paremmin tyhjällä vatsalla juuri heräämisen jälkeen. Minulla on tästä myös näyttöä, olen treenannut aikaisemmin itseni kesäkuntoon keväisillä lenkeillä ennen aamiaista ja rasva palaa. Menee noin kaksi kuukautta, kun kroppa on timmimpi, juuri ennen kesää ;)
Dieetin kanssa ei ole ollut ongelmaa. Karkinhimoja ja tai punaviinituskia ei kummemmin ole ollut. Säännöllinen rytmitys ruokien kanssa pitää verensokerini tasapainossa eivätkä himot yllätä. Kolmivuorotyö tuo omat haasteensa aikataulutuksiin, mutta minulla onkin siihen yksinkertainen ratkaisu. Sunnuntaisin kirjoitan kalenteriini ylös, millainen viikko on tulossa. Se myös rauhoittaa mieleni, kun pitäisi jotenkin mahduttaa kahdeksan treeniä seitsämään päivään, jossa on aamu-, ilta- ja yövuoroja sekä mahdollisesti 14 tunnin pitkiä vuoroja. Vapaapäivinä teen kaksi treeniä ja viikkoon mahdutan jopa yhden vapaapäivän urheilusta, jolloin vain teen pitkiä venyttelyitä. Siitäpä tulikin mieleen, että täytyykin varata aika naapurin Tarjalle hierontaan! Ruoat ja lisäravinteet täytyy punnita kunnon digitaalivaa'alla tai dieetti repsahtaa. Itselläni on vain Prisman ihan tavallinen Salter, jossa on 15 vuoden takuu.
Nyt lähden syömään lounaan. Päivällinen on aina salin jälkeen ja hieman tuhdimpi kuin lounas. Päivällisellä saan syödä jopa yhden leivän! (namnam)
Aloitan jälleen kerran elämässäni jotain uutta ja innostavaa. Olen kova aloittamaan, hyvä lopettamaan pikimmiten motivaation loppuessa. Aina on jonkinsortin projekti meneillään milloin minkäkin aiheen suhteen. Harrastan kaikenlaista monella aihealueella maan ja taivaan välistä. Voisikin sanoa, että minulla on melkein yhtä monta persoonaa kuin mielentilaakin. Se näkyy jopa pukeutumistyylissäni, nykyisin vähemmän aikuistuessani, mutta nuorempana oli kiva kokeilla eri tyylejä ja vaihdella genrejä. Joku viikko kuljin hipin vaatteissa ja toinen olin täysipäiväinen rokkari feikkilävistyksineen.
Tällä kertaa olenkin aloittanut bodyfitness-harrastuksen. Ajatus, idea ja motivaatio harrastukseen on ollut jo pari vuotta, mutta nyt elämäntilanne oli siihen suopea ja motivaatio sekä mahdollisuudet aloittaa, kohdillaan. Menin tutustumaan bodycamp.fi -sivustoon ystäväni innoittamana ja löysin sieltä mieleisen paketin itselleni; Tiina Kasvin - treeniohjelman. Sain värvättyä pikkusiskoni mukaan ja yhdessä soittelemme joka päivä, milloin ongelmista, milloin hyvistä fiiliksistä. Ensimmäinen tavoitteeni on saada mieluisa bikini-kroppa kesäksi. Siitä lähdetään. Haaveita on jatkoon, mutta niistäpä ei vielä sen enempää.
Aloitan hyvällä peruskunnolla; olen entinen kilpauimari harrastetasolla. Uin kymmenen vuotta teinivuosinani, mutta lopetin ahkeran harrastamisen ja kilpailun, kun muutin kotipaikkakunnalta pois, opiskelemaan. Saliharjoittelu on ollut osa elämääni jo huikeat 12 vuotta. Olen 25-vuotias ja haluan olla elämäni kunnossa tänä vuonna.
Nyt on menossa toinen viikko ankaraa salitreeniä sekä tiukempaakin tarkempaa dieettiä. Päiväni menevät jotenkin näin: aamupala, lounas, välipala, salimömmöt, päivällinen, iltapala. Treeniin kuuluu 5 salia ja kolme aerobista treeniä viikossa sekä yksi lepopäivä, että eipähän ainakaan tule tylsää. Yhteensä treenaan siis 8xvko. Treenien määrä ei ole uutta, mutta dieetti ja lisäravinteet ovat. Edessä on vielä 14 viikkoa kaksilla päivityksillä viiden viikon välein. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tahti tulee tiukkenemaan ja kalorimäärät tippumaan. Tällä hetkellä vuorokausimäärät dieetissä ovat: energiaa: 2350kcal, prot: 170g, hilareita: 280g ja rasvaa 60g. Nämä määrät on suunniteltu henkilökohtaisesti juuri minulle ja esim siskolla on sama ohjelmapohja, aivan eri treeni sekä päivädieetti.
Olen into piukeana ja lapsellisen toiveikkaana!
